sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kiireetön aamiainen

 























Rakastan mysliä, varsinkin muromysliä, jossa tosin on niin paljon sokeria, että se on ollut pakko laittaa pannaan. Viikolla syön aamuisin kaurapuuroa, mutta viikonloppuisin tykkään herkutella keittämällä aivan erityistä tummapaahtoista kahvia ja nauttimalla aamiaisen kaikessa rauhassa aamun lehteä lukien. Kiireettömät viikonloppuaamut ovat niin arjen luksusta!

Olen pitkään etsinyt hyvää myslireseptiä, jotta voisin valmistaa sitä itse. Ostin menneellä viikolla Pipsa Hurmerinnan uuden keittokirjan Pipsan keittiössä, jossa oli herkulliselta kuulostava mysliresepti. Vakuutuin reseptistä senkin takia, että Pipsa tunnusti olleensa lapsena hulluna Start-mysliin, jota hän omien sanojensa mukaan pisteli poskeensa aamupalalla, lounaalla ja illallakin. Tunnistin tästä kertomuksesta itseni, sillä minulla oli lapsena samanlainen suhde Start-myslin ohella Weetabixeihin. Aina kun äidin silmä vältti, söin niitä maidon ja sokerin kera. Päätin siis kokeilla mysliä hänen reseptillään, sillä ajattelin meillä olevan sen verran samanlaiset makumieltymykset, ettei hänen reseptinsä voi olla huono. Eikä se ollutkaan, sillä myslistä tuli erittäin hyvää! Ja mikä parasta, itse tehty mysli on myös huomattavasti terveellisempää kuin mitä kaupasta ostettu.


 
Luonnonjugurttia, mysliä ja hunajaa

























Mysli

(Ohjeella tulee yksi pellillinen, joten tein kaksi. Mysli kuitenkin säilyy ilmatiiviissä purkissa ainakin kuukauden.)

1dl vaahterasiirappia, hunajaa tai agavesiirappia (Käytin vaahterasiirappia, ohjeessa agavea.)
4 rkl neitsytkookosöljyä
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
ripaus merisuolaa
5 dl luomukaurahiutaleita
pähkinöitä (Laitoin kouralliset pekaani- ja cashewpähkinöitä.)
1 dl kookoshiutaleita
kurpitsan- ja seesaminsiemeniä (Jätin seesaminsiemenet pois.)

Kiehauta siirappi, öljy ja mausteet kattilassa. Mittaa kulhoon kaurahiutaleet, pähkinät, kookoshiutaleet ja siemenet. Sekoita siirappiseos kuiviin aineksiin.

Kaada seos pellille leivinpaperin päälle. Kuivata seosta noin 170 asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes mysli on kullankeltaista. Sekoita mysliä aina välillä, ja pidä huoli ettei se pala. Anna myslin jäähtyä pellillä. Säilytä ilmatiiviissä astiassa, jossa se säilyy kuukauden verran.

Lasipurkissa on yhden pellillisen verran mysliä.




























Pipsan keittiössä kokoaa yksiin kansiin hänen parhaat reseptinsä, joista osa on saanut vaikutteita ulkomailla vietetyistä vuosista. Pipsa on mallina työskennellessään kiertänyt paljon maailmaa, joten resepteissä näkyy myös kansainvälisyys. Ennen kaikkea hänen resepteissään yhdistyy vaivattomuus, sillä hyvän ruoan ei tarvitse olla monimutkaista, eikä edes kallista. Ruokaohjeissa käytetään paljon sellaisia raaka-aineita, joita on myös lähimarketin hyllyllä. Kirjan ruokakuvat ovat muotikuvaaja Nina Merikallion ottamat, ja ne ovat mielestäni houkuttelevan näköisiä. Kirjan kuvat ovat kauniita ja kodikkaita, ja niistä välittyy Pipsan ajatus siitä, että ruoka voi olla nautinto oli sitten lautasella mitä tahansa ruokaa arjesta juhlaan. Ja parasta ruoka on tietysti, kun sen voi jakaa hyvässä seurassa.


tiistai 25. syyskuuta 2012

Syksyn voimaruokaa


















Punajuuri on yksi lempi raaka-aineistani, sillä siinä yhdistyvät monikäyttöisyys, makeus ja upea väri. Ehkä rakkauteni taustalla ovat myös muistot lapsuuteni jouluista, jolloin rosolli kermavaahdolla (tai toisin päin) oli mielestäni parasta mitä joulupöydässä oli tarjolla. :) Kun ulkona on koleaa ja sateista, täytyy lautaselle saada syksyn voimaruokaa, ja punajuuri on sitä parhaimmillaan. Yleensä valmistan punajuuren uunissa, mutta tällä kertaa kokeilin jotain muuta. Selailin vanhoja keittokirjoja ja tämä punajuuripaistos syntyi niiden inspiroimana. Kotimaista superfoodia olkaa hyvä!


Paistettua kuhaa punajuuripedillä

kuhafileitä (tai esim. siikaa)
2-3 pientä sipulia
4 punajuurta
5 pientä perunaa
1 suola- tai maustekurkku
tuoretta persiljaa
reilu 2 dl valkoviiniä
mustapippuria
suolaa

Lisäksi:
1,5 dl smetanaa
1 rkl Dijon-sinappia

Silppua sipuli, kuutioi perunat ja punajuuret. Kuullota ne voissa, lisää valkoviini ja anna kiehua miedolla lämmöllä kypsäksi. Lisää joukkoon kuutioitu kurkku ja silputtu persilja. Mausta pippurilla ja suolalla. Paista kuhafileet voissa pannulla ja tarjoile smetana- ja sinappikastikkeen kanssa.







sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Aina on syytä juhlaan!


















Leivoin viikonloppuna oikein urakalla, sillä tein tilauksesta kolme kakkua eilisiin tupareihin. Tai oikeastaan kyseessä eivät olleet varsinaiset tuparit, vaan pikemminkin avoimien ovien päivät, jolloin pääsimme ihastelemaan täysin remontoitua keittiötä sekä kylpyhuonetta. Aina on syitä juhlaan: myös pitkään kestäneen remontin valmistumista voi hyvin juhlistaa ystävien kesken! Oli ihanaa päästä osallistumaan juhlien järjestämiseen leipomalla näitä niin herkullisia vadelma-sitruunajuustokakkuja.

Vaikka kakussa on useita työvaiheita, on se ehdottomasti kaiken sen vaivan väärti. Parhaimmillaan juustokakku on jääkaappikylmänä, ja silloin se on myös helpompi irrottaa irtopohjavuoasta eli anna siis kakun kunnolla jäähtyä ennen sen irroittamista. Voit halutessasi koristella kakun tomusokerilla ennen tarjoilua ja päälle voit laittaa koristeeksi tuoreita vadelmia tai esimerkiksi mintun lehtiä. Mikäli käytät koristeluun käsittelemättömiä vadelmia, käytä siihen tarkoitukseen mielummin suomalaisia marjoja. Ulkomaiset pakastemarjat pitäisi suositusten mukaan kuumentaa (vähintään 2 minuuttia 90 asteessa) ennen käyttöä, mutta olen niitä joskus käyttänyt leivonnaisissa myös keittämättä. 

Tässä vadelma-sitruunajuustokakussa on vain yksi ongelma: se paranee jääkaapissa, mutta ei sen tekeytymistä malta jäädä odottelemaan. Kokeile, niin tiedät mistä puhun. Lupaan kakun olevan aivan superhyvää!


Vadelma-sitruunajuustokakku (Ohje on alunperin Pirkka-lehdestä, mutta olen mm. korvannut kevyttuotteet täysrasvaisilla.) 
(12 annosta)

Pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl mantelijauhetta
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
1 rs maustamatonta tuorejuustoa (voit halutessasi käyttää kevyempää vaihtoehtoa)
1 tlk maitorahkaa
2 dl vispikermaa
1 dl maissitärkkelysjauhoa (Maizena)
vajaa 2 dl sokeria
2 tl vaniliinisokeria
2 tl sitruunan raastettua kuorta
n. 1/2 dl sitruunanmehua
3 kananmunaa
200 g vadelmia (tai 1 ps pakastevadelmia)

Lisäksi:
voita ja korppujauhoja irtopohjavuoan voiteluun
koristeluun tomusokeria ja kotimaisia vadelmia (mikäli haluat)


Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon kananmuna. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan. Sekoita seos tasaiseksi. Voitele irtopohjavuoka ja laita korppujauhoja tai voit halutessasi kiinnittää irtopohjavuokaan (halkaisijaltaan n. 24 cm) leivinpaperin ja voidella reunat. Painele taikina jauhoitetuin käsin vuoan pohjalle ja reunoille.

Vatkaa kerma ja sekoita joukkoon tuorejuusto, rahka, sokeri sekä maissitärkkelys. Mausta vaniliinisokerilla, sitruunakuoriraasteella ja -mehulla. Lisää munat yksitellen vatkaten.

Ripottele puolet vadelmista pohjataikinan päälle. Kaada rahkaseos vuokaan ja ripottele loput vadelmat kakun pinnalle.

Kypsennä 175-asteisen uunin alatasolla noin tunnin verran. Irrota juustokakku vuoasta täysin jäähtyneenä ja tarjoile jääkaappikylmänä. Siivilöi halutessasi pinnalle tomusokeria ennen tarjoilua ja koristele tuoreilla vadelmilla.


torstai 20. syyskuuta 2012

Jääkaapintyhjennystä


















Näin ennen viikonloppua on hyvä tyhjentää jääkaappi ruoantähteistä ja siksipä päätin loihtia yksinkertaisen tomaattipastakastikkeen, johon laitoin loput fetajuustot, parmesania ja osittain nuupahtaneen persiljan.

Olen alkanut entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, etten vain heittäisi vielä käyttökelpoista ruokaa hukkaan. Järkytyin luettuani keväällä tutkimuksesta (Maa-ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus), jonka mukaan jokainen meistä heittää ruokaa tarpeettomana roskiin keskimäärin melkein 25 kiloa vuodessa. Yhteensä kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa vajaat 400 kiloa, ja eniten ruokaa heitetään menemään juurikin kotikeittiöissä. Aivan älytöntä hyvän ruoan tuhlausta! Tämä tutkimustulos pysäytti myös minut, ja aloin sen myötä tarkemmin seurata oman keittiöni hävikkiä. Välillä tietysti hyvästä yrityksestäni huolimatta jääkaapin nurkkaan unohtuu jotakin, mutta omasta mielestäni olen kuitenkin paremmin hyödyntänyt ruoanjämät ja miettinyt mihin kaikkeen niitä voisi vielä käyttää. Tässä siis pastakastike ruoantähteistä mitä melkein tyhjästä jääkaapista sattui löytymään.



Pastaa tomaattikastikkeella

pastaa
2 pientä sipulia
1 prk kokonaisia säilöttyjä tomaatteja tai tomaattimurskaa
n. 100 g feta-juustoa  
suolaa
pippuria
reilusti tuoretta persiljaa
parmesan-juustoa 


Kuullota silputtu sipuli öljyssä ja lisää tomaattimurska tai säilötyt kokonaiset tomaatit. Anna hautua, lisää suolaa ja pippuria, feta-juusto ja lopuksi tuoretta persiljaa. Raasta parmesania valmiin annoksen päälle.





sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Syksyn hurmaava omenaherkku


















Keittiössä odottaa taas korillinen omenoita ja jotain niistä olisi tehtävä. Kuulostaako tutulta? Tekisinkö omenahilloa tai -sosetta, chutneyta, omenapiirakkaa vai perinteistä omena-kaurapaistosta? Koska aamulla keittelin jo yhden ison kattilallisen omenasosetta pakastamista varten, päätin vielä ylijäämäomenoista leipoa omenapannukakun - tosin tällä kertaa kookosmaitoon. Helppo mutta maukas jälkiruoka pimeneviin syysiltoihin!

Omena-kookospannukakku

2 tlk kookosmaitoa
4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl sokeria
n. 1 tl suolaa
4 kananmunaa
omenoita
1 1/2 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä

Lisäksi: 
vaniljajäätelöä
kardemummaa
vaahterasiirappia

Sekoita vehnäjauhot kookosmaidon joukkoon ja mausta taikina sokerilla ja suolalla. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.

Vatkaa munat yksitellen taikinaan. Kuori ja leikkaa omenat viipaleiksi (tai poista siemenkota omenaporalla ja leikkaa renkaiksi). Mausta omenaviipaleet kanelilla ja inkiväärillä.

Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipannulle. Levitä päälle maustetut omenaviipaleet ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 40 minuuttia tai kunnes pannukakku on saanut kauniin ruskean pinnan.

Tarjoile vaniljajäätelön ja vaahterasiirapin kanssa. Laita myös ripaus kardemummaa jäätelön päälle.








tiistai 11. syyskuuta 2012

Pellolta pöytään

Monelle tulee tamperelaisesta ruokakulttuurista mieleen lähinnä Tapolan mustamakkara, vaikka löytyyhän tältä seudulta paljon muitakin herkkuja (vaikka ei ole höyryävän kuuman Tapolan voittanutta). Huomasin tänään, että kaikkien meidän pirkanmaalaisten iloksi on julkaistu lähiruokaopas, jossa esitellään kaiken kaikkiaan 72 pirkanmaalaista lähiruokatuottajaa.

Onpa hienoa, tällaista opasta olenkin kaivannut! Toivottavasti opas auttaisi muitakin kuluttajia löytämään paremmin maakunnan tuotteita, ja samalla innostaisi ihmisiä suosimaan entistä enemmän tuoreita sesongin mukaisia raaka-aineita. Muistelen nimittäin kaiholla aikaa, jolloin entisen työpaikkani kahvihuoneen jääkaapin ovessa oli itse tehty rasti ruutuun -lappu perunatilauksia ym. varten, jotka tilattiin suoraan tuottajalta. Kotimatkan varrella oli helppo pistäytyä lähimyllyssä ja hakea sieltä vastajauhettua vehnää, kauraa, ruista ja vaikka mitä.

Pirkanmaan lähiruokaoppaan taustalta löytyy Parasta Pöytään Pirkanmaalta -hanke, jonka tarkoituksena on ollut lisätä pienten paikallisten yritysten näkyvyyttä ja samalla kuluttajien tietoutta oman kylän tuotteista. Mukana opaskirjasessa on niin vihannes-, mylly- ja leipomo kuin myös esim. maitotuotteiden tuottajia.

Opas oli helppo ladata omalle kotikoneelle hankkeen nettisivuilta tai sen voi toki halutessaan noutaa tamperelaisesta Ahlmannin Tilapuodista. Ja vielä ehtii hyvin myös mukaan Läheltä hyvää -tapahtumaan, joka järjestetään lauantaina 22.9. Ahlmannin koululla Tampereella klo 11-15. Taidan reilu viikon päästä suunnata sinne nautiskelemaan aidoista mauista ja varmasti sieltä löytyy jotain hyvää kotiin tuotavaakin.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Parmesanjuusto-korianterisämpylät

Tuore leipä oli päässyt loppumaan, joten päätin leipoa sämpylöitä niistä aineksista, joita kaapissa sattui olemaan. Mikään ei ole parempaa kuin itse leivottu juuri uunista tullut sämpylä, jonka päälle riittää pelkkä voinokare (mielummin reilusti). Pitäisi alkaa leipoa sämpylöitä useammin, sillä kummasti ne vain pelliltä katoaa parempiin suihin.

Tässä illan juusto-korianterisämpyläohje:
(n. 10 kpl)

1 pss kuivahiivaa
2,5 dl vettä
3 rkl öljyä
1 tl suolaa
2 tl fariinisokeria
1 rkl kokonaisia koriantereita (jauha)
noin 1 dl raastettua parmesaania (muutakin voimakasta juustoa voi käyttää)
2 dl grahamjauhoja
n. 4 dl vehnäjauhoja
kourallinen auringonkukkasiemeniä

Paista sämpylöitä 250 asteessa noin 8-10 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet kauniin ruskean pinnan. Ja sitten vain voita päälle ja herkuttelemaan.




Tervetuloa ruokahuveihin!


Tervetuloa blogiini! 

Olen jo yli vuoden ajan seuraillut aivan ihania ruokablogeja ja samalla miettinyt, voisinko minäkin intohimoisena kokkina ryhtyä tuumasta toimeen. Jostain syystä olin saanut sellaisen käsityksen, että blogin perustaminen on vaikeaa, vaikka tämähän kävi ihan hetkessä ja täällä sitä nyt sitten kirjoitetaan ihka omaa blogia.

Kun mietin tälle ruokablogilleni nimeä, sain lähipiiristäni paljon hauskoja ja hyviä ehdotuksia. 5-vuotiaan mukaan blogin nimen pitäisi olla Pomppiva papu tai Tanssivat suklaapavut. Myös Tanssivat porkkanat olisi kuulemma sopinut hyvin ruoka-aiheisen blogin nimeksi. Tiedä häntä mistä tytön ajatus tanssimisesta oli lähtöisin, vaikka kyllä toisinaan keittiössä kaikki sujuu kuin tanssi. Joskus taas asiat eivät mene ihan niin kuin Strömsössä. Muita hauskoja nimiehdotuksia olivat Syön hyvin, siksi en laihdu, joka lopulta muuttui muotoon Syön liikaa, siksi en laihdu.

Päädyin kuitenkin antamaan blogilleni nimeksi Leipää ja ruokahuveja, sillä mielestäni se kuvastaa hyvin asennettani ruokaan. Ruoka on nimittäin minulle paljon muutakin kuin elimistön polttoainetta tai vatsantäytettä. Minulle se tarkoittaa rakkaudella valmistettua kotiruokaa, joka tuo hyvän mielen ja samalla tarjoaa pienen hemmotteluhetken kesken arjen kiireiden. Parhaimmillaan hyvä ruoka on iloa ja nautintoa tuottava elämys, jonka voi jakaa muiden ihmisten kanssa.

Tervetuloa siis kanssani ruokahuveihin! 


Aloitan blogini maukkaalla porkkanasosekeitolla, jonka löysin Suolaa ja hunajaa -blogin sivuilta. Muokkailin reseptiä niin, että laitoin keittoon tuoretta korianteria, jota käytin myös keiton koristeluun. Lisäksi laitoin joukkoon yhden kasvisliemikuution antamaan siihen lisämakua. Porkkanakeitosta tuli aivan superhyvää ja appelsiinimascarpone kruunasi koko komeuden. Onneksi sitä oli jäänyt edellisviikonlopun risoton valmistuksesta. Ehdottomasti teen toistekin!

Porkkana-inkiväärikeitto appelsiinimascarponella (kursiivilla omia merkintöjä)
neljälle

800 g porkkanoita
1 iso sipuli
3 valkosipulin kynttä
1/2 dl öljyä
1 tl jeeraa
reilu kolmen sentin pala tuoretta inkivääriä
1 tl kurkumaa
vajaa 1 rkl korianterin siemeniä (tai tuoretta)
1/2 dl valkoviiniä
noin 7-8 dl vettä
1/2 dl appelsiinimehua
1 dl kermaa (kuohukermaa)
kasvisliemikuutio
suolaa, mustapippuria, yrttejä (esim. minttua, lehtipersiljaa, korianteria)

Kuori ja pilko porkkanat, sipuli ja valkosipuli. Kuori ja raasta tai pilko tuore inkivääri. Kuumenna öljy kattilassa. Kuullota sipuli ja valkosipuli pehmeiksi. Lisää mausteet (suolaa ja pippuria lukuunottamatta) ja kuullottele muutama minuutti. 

Lisää porkkanat ja pyörittele kunnolla mausteissa. Lisää valkoviini ja hetken päästä vesi. Keitä porkkanat pehmeiksi. Soseuta keitto ja lisää kerma sekä appelsiinimehu.  Mausta suolalla ja pippurilla ja keittele vielä kymmenisen minuuttia. Mausta lopuksi tuoreilla yrteillä ja tarjoa appelsiinimascarponen kera.

Appelsiinimascarpone
neljälle

noin 1 dl mascarponea
2 rkl valutettua, maustamatonta jogurttia (laita valumaan enemmän)
1 tl raastettua appelsiininkuorta
3 rkl appelsiinimehua
suolaa (tarvittaessa)

Sekoita kaikki ainekset ja tarjoa nokare keiton pinnalla.